*

Kai Sorto

Arhinmäki ennusti Perussuomalaisten tulevaisuuden?

Ostin jokin aika sitten Huuto.netistä Paavo Arhinmäen kirjan Punavihreä sukupolvi (2006). Kirja on mielenkiintoinen ja suosittelen teosta jokaiselle poliittisen historian sekä jalkapallokulttuurin ystävälle puoluekannasta riippumatta.

Kirjoittajan kuvaus Vasemmistoliittoa vuosina 1998-2006 johtaneen Suvi-Anne Siimeksen kauden päättymisestä on tänä päivänä erityisen mielenkiintoinen. Lainaukset eivät ole yksi yhteen, mutta idea selvinnee. Nimet ja aatteet ovat toisia, mutta seuraavin lainauksiin voi jokainen perussuomalainen samaistua. Sanotaan, että historia toistaa itseään ja lukiessa tuntuu suorastaan siltä, että Arhinmäki olisi kirjoittanut profetian entisen puheenjohtajamme kujanjuoksusta.

"Politiikan ei pidä olla sitoutunut yksittäisiin henkilöihin vaan poliittisin linjoihin. Syksyllä 2004 aloin yhä selvemmin huomata, että yhteistä linjaa Siimeksen kanssa oli vaikea löytää. Aivan kuin hän olisi edustanut jotain aivan muuta kuin niitä kaikkia yhteisiä asioita, joita olimme yhdessä ajaneet eteenpäin siihen asti. Vastaan tuli yhä useammin tilanteita, joissa puolueen puheenjohtajan näkemyksiä oli vaikea käsittää ja vaikea selittää. Ja me kun olimme aina itse uskoneet ja ihmisille vakuuttaneet, että Nato-asiassa voi Vasemmistoliittoon luottaa kuin vuoreen"

"Hallituskauden aikana ei käyty käytännössä lainkaan varsinaista aattellista keskustelua. Viimeisen vuoden aikana puoluehallituksen kokouksista tuli omituisia näytelmiä. Aivan jotkut muut kuin puoluehallituksen jäsenet määrittelivät puolueen kantoja. Siimes kävi pikemminkin kuittauttamassa omat ajatuksensa kuin keskustelemassa niistä ja linjaamassa yhdessä vasemmistoliiton näkemyksiä."

"Vasemmistoliiton jäsenet ovat ylpeitä aattellisuudesta. Meille politiikka on enemmän kuin yksittäisiä päätöksiä, me olemme osa liikettä jonka historiasta voi ja pitää olla ylpeä. Tätä Siimeksen oli vaikea hyväksyä. Välillä tuntui, että Siimes halusi tahallaan ärsyttää puolueväkeä. Hän oli päättänyt, että vasemmistoliittolaisten päät käännetään ja Vasemmistoliitto irroitetaan historiastaan. Historiasta, joka ei ole niinkään täynnä Neuvostoliiton haamuja kuin pikemminkin ylpeyttä puolueen saavutuksista. SKDL oli keskeisenä toimijana ollut synnyttämässä peruskoulua, ilmaista terveydenhuoltoa ja lapsilisää. Tästä pitäisi olla ylpeä eikä peitellä sitä."

"Puolueen puheenjohtaja ei voi johtaa puoluettaan ylhäältä päin opettajamaisesti. Puheenjohtajan ajattelu ei voi lähteä eri aatteelliseslta pohjalta kuin puolueväen. Siimestä ei ajettu tilanteeseen, jossa ero oli ainoa vaihtoehto. Hän ajoi itse itsensä siihen omalla politiikallaan. "

"Reilu vuosi ennen eroaan Siimes julisti uuden puolueohjelmatyön käynnistämistilaisuudessa: "En ole koskaan ollut kommunisti. En myöskään minkään sortin sosialisti". Viimeistään tuolloin alkoi hänen lähtölaskentansa. Puolueen puheenjohtajana on vaikea toimia henkilön, joka suhtautuu vähätellen ja kielteisesti siihen aatteelliseen pohjaan, jolle puoolue rakentuu."

"Tuntuu siltä, että Vasemmistoliitossa moni haluaa ajatella, että edellinen puheenjohtaja ei tehnyt mitään hyvää. Ei pidä unohtaa, että Siimes puolusti tiukasti punavihreää politiikkaa. Hän halusi nostaa ympäristöasioita vahvemmin esille. Hän halusi irrottaa Vasemmistoliiton siitä arvokonservatismista, jota edelleen puolueessa esiintyy."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ei pelkästään Arhinmäki, kyllähän Persujen tulevaisuus oli luettavissa heidän itsensä toiminnasta kuin avoimesta kirjasta.

Siitä puhuttiin ihan yleisesti julkisuudessakin, että kun Persut asetetaan hallitusvastuuseen, puolue halkeaa kahtia. Mutta Persut kiistivät tämän tuolloin samalla vimmalla ja raivolla kuin Soini viime viikolla kiisti plokissaan Hesari/Lännen median uutisen hajoamisen suunnittelusta.

Toimivaksi todettu taktiikka selvästi: Soinin raivokohtauksen jälkeen media hiljeni ja alistui aina siihen saakka kun uutinen toteutui.

Kaikessa politiikassa – ihan niin kuin vaikkapa avioliitossa – yhtymiä pidetään keinotekoisesti kasassa ja kulissia yllä, kunnes romahtaa. Niin kävi Neuvostoliitolle kuin Persuillekin. Ja aika monelle muulle, vaikka merkit on aina etukäteen nähtävillä.

Käyttäjän SeppoTossavainen kuva
Seppo Tossavainen

Vaikea nähdä yhteyttä Arhinmäen analyysin ja Persujen hajoamisen osalta.

Käsittääkseni Siimeksen ja Soinin erona on se, että Soini synnytti puolueen linjan ja tuki ja edusti puolueen linjaa, toisin kuin Siimes. Siimes oli kai lähinnä ammattipuheenjohtaja eli ns. leipäpappi.

Soini salli opposition olemassaolon oman puolueensa sisällä. Opposition tekemää kaappausta ei estetty ennakolta. Siinä vaiheessa, kun oppositio aloitti valmistautumisen puoluekokoukseen, puolueen enemmistöllä ei ollut enää mitään keinoa säilyttää puoluetta hallinnassaan.

Puolue oli menetetty ja enemmistöläisten piti vain yrittää pelastaa omaa nahkaansa palamiselta. Muuta ei voinut tehdä. Soini kuvaa plokissaan lähdön tunnelmat: "Minä kävelin ulos vallatusta kodistani. Omin jaloin, taakseni katsomatta."

Toimituksen poiminnat