*

Kai Sorto

Miksi mukana politiikassa?

KIINNOSTUIN politiikasta jo lapsena erityisesti Hyvät herrat -sarjan myötä, joka on edelleen suosikkini poliittisten satiirien joukosta. Minulla on varhaisia muistikuvia myös EU-kansanäänestyksestä ja muistan kokeneeni erityisen voimakasta pettymystä Halosen noustua presidentiksi vuosituhannen vaihteessa. Päätin, että tämä mädätys pitää lopettaa heti alkuunsa, vaikka en tuolloin vielä ymmärtänyt juuri mitään politiikan hienouksista. Olen kuitenkin jälkeenpäin huomannut, etteivät omat perusarvoni ole näistä ajoista juurikaan muuttuneet.

Sitten kuvioihin astui Tony Halme. Hänen tekemistä virheistään sekä saamastaan kritiikistä huolimatta Halme teki minuun suuren vaikutuksen osoittamalla, että muutos on sittenkin mahdollista – sopi tämä paremmalle väelle tai ei – ja olen oman perussuomalaisuuteni velkaa nimenomaan Halmeen näyttämälle esimerkille. Äänioikeuttani pääsin ensimmäistä kertaa käyttämään vuoden 2004 eurovaaleissa, jolloin äänestin silloista PS-Nuorten puheenjohtajaa, 20-vuotiasta Vesa-Matti Saarakkalaa. Nyt työskentelen hänen eduskunta-avustajanaan ja toimin eri luottamustehtävissä puolueessa sekä sen nuorisojärjestössä. Olen myös ensimmäistä kertaa itse ehdolla kuntavaaleissa.

Olen monesti miettinyt mitä oikein ajattelin, sillä kului kirjaimellisesti vuosikausia ennen kuin sain itse lähdetyksi mukaan politiikkaan. En ole koskaan piilotellut mielipiteitäni, mutta kenties pelkäsin, että kritiikki saattaa lyödä maahan ja että aktivoituminen vaikuttaisi elämään myös muilla tavoin negatiivisesti. Politiikassa kuitenkin tarvitaan ennen kaikkea rohkeutta valita puolensa sekä johdonmukaisuuden säilyttämistä, myös vaikeissa asioissa. Eikä omienkaan riveistä nousevien mielipiteiden puolustaminen ole aina helppoa. Media hyökkää perussuomalaisia vastaan kaikin mahdollisin tavoin.

En ole kuitenkaan joutunut koskaan katumaan politiikkaan lähtemistä ja perussuomalaisuuttani. Toivonkin näin vaalien alla, että ennen kaikkea nuoret tarttuisivat härkää sarvista ja lähitisivät äänestämään ja vaikuttamaan omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon. Puolueita on joka makuun, mutta Perussuomalaiset on ainoa kansan puolue, jonka suuntaa eivät etujärjestöt tai ulkopuoliset rahoittajat sanele.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

"Puolueita on joka makuun, mutta Perussuomalaiset on ainoa kansan puolue, jonka suuntaa eivät etujärjestöt tai ulkopuoliset rahoittajat sanele."

Juuri näin. Minä laitoin äsken alla olevan analyysini toiseen ketjuun, mutta se sopii erittäin hyvin tähän sinun blogiisi.

"Minä olen historian ja oman kokemukseni kautta jakanut puolueet kolmeen ryhmään.

Ryhmän yksi; muodostavat Kokoomus, Keskusta ja SDP.
Ne ovat byrokratia, kartelli, korruptio ja hyväveli verkoston rakentajia, ylläpitäjiä ja hyötyjiä niistä.
Katso eilinen Dosentti! Siinä korruptiotutkija kertoo maamme tilanteen ennen ja nyt.

Ryhmän kaksi; muodostavat Vasemmistoliitto ja Vihreät yhdessä joidenkin sirpalepuolueiden mm. kommunistit, kanssa.
Niiden (ainoana)tavoitteena on olla koko maailman sosiaalitoimisto ja vapaat yötä päivää auki olevat rajat, ja rahan jakajina omilleen ja maailmalle.

Ryhmän kolme; muodostaa lähes yksin PerusSuomalaiset, ja ehkä jokin pienpuolue mukana, jotka haluavat murtaa noiden yli(mieli)vallan ja palauttaa maamme demokratian tielle.

Niin kuin voimasuhteista voi havaita, tehtävä on vaikea. Kun on kaulaansa myöten suossa, niin nouseminen ja nostaminen sieltä on vaikeaa ja kivuliasta. Pakko nostaa tukasta ja päästä, mutta teepä se tappamatta nostettavaa. Nousu on kuitenkin jo alkanut pikku hiljaa.

Minua rupeaisi huolestuttamaan jos muut puolueet alkaisivat kehua PerusSuomalaisia. Siitä tietäisi heti, että nyt on sorruttu lehmänkauppoihin!"

Toimituksen poiminnat